Ensin mietin, että tästä tekstistä tulee hyvin pitkä, monta sivua. Ja hauduttelin kirjoittamista pahimman ärtymyksen yli. Sitten tulin siihen tulokseen, ettei tämä osaltani vaadi pitkiä kirjoituksia ja siteerauksia oikeista tutkimuksista.. Jätän sanomatta ihmisiä sekä tuotteita nimeltä, sillä luulen heidän saaneen jo ihan tarpeeksi julkisuutta.Viime viikolla herätti paljon hämmennystä ihminen, joka on antanut sisäilmasairaudelle kasvot. Ihminen, joka on puhunut sisäilmasairaiden puolesta ja oireiluttavista materiaaleista. Hämmennys syntyi hänen hehkuttaessaan DVD-pakettia aivojen uudelleenohjauksesta. (Hypnoosia??) Pakettia, johon hän oli tutustunut vasta pintaraapaisun verran. Pakettia, josta hän myös hyötyy taloudellisesti markkinoidessaan tätä. Samoihin aikoihin itse sain puheluita josjonkinlaisten ihmelitkujen ja lisäravinteiden edustajilta. Tuotteiden, jotka lupasivat parantaa kaiken oireilun ja kaikki sairaudet. On vaarallista väittää tuotteiden parantavan täysin. Tuotteiden, joista ei ole minkäänlaista virallista/julkista tutkimusta, saatika kirjattuna pidemmän aikavälin seuraamuksia tuotteiden käytöstä.
Ja näin, soppa oli valmis. Ärsytti, turhautti ja suututti: hartiat jännittyivät, pulssi kiihtyi ja hengitys muuttui pinnalliseksi. Kyllä, stressi ja tunteet aiheuttavat kehollisia reaktioita. Esimerkiksi seuraavalla kerralla, kun olet stressaavassa tilanteessa, voit pysähtyä kuulostelemaan kehollisia reaktioitasi. Tai voit kokeilla mielikuvaharjoitusta: 'Kuljet polkua pitkin, kauniissa metsässä. Ihastelet sirkuttavia lintuja ja metsän vihreyttä, mutta hätkähdät takana kuuluvaa isoa rasahdusta! Käännyt hitaasti ja näet suuren karhun, joka tuijottaa suoraan silmiisi.' Mitä reaktioita huomaat kehossasi, oletko kenties jännittynyt, hakkaako sydämesi, voitko pahoin?
Nämä stressireaktiot eivät ole edelleenkään verrattavissa sisäilmaoireiluun. Uskon siihen. että pelkäämällä oireitaan sisäilmasta, myöskin pahentaa oireiluaan näillä stressireaktioilla. Pääasia on oppia erottelemaan nämä tuntemukset, mikä tulee sisäilmasta, mikä stressistä. Itse esimerkiksi punastun hyvinkin helposti, mutta silloin, kun punastumiseen liittyy kutina ja polttelu, on kyse sisäilmasta. Jännittävissä tilanteissa saatan punastella, hikoilla, ääni käheytyä ja kädet täristä. Ja tämä on aivan normaalia reagointia.
Mieli vaikuttaa kehoon ja keho mieleen, oli kyse sairaudesta tai ei. Mutta missään vaiheessa en ole lähtenyt panikoimaan sisäilmasairauden kanssa. Se on asia, jonka osaan ottaa hyvinkin lunkisti. 'Tämä elämä nyt vaan on tällaista, nykyään.' Jos erehdyn menemään homepaikkaan, sinnittelen siellä yleensä niin pitkään kuin pystyn, riippuen tilanteesta. Jos homeen haju löyhähtää jo rakennuksen pihalla nenääni, jätän mieluumin menemättä kyseiseen rakennukseen, jos ei ole ihan pakko. Jokseenkin olen kiitollinen tästä herkistyneestä hajuaististani, siitä en haluaisi koskaan luopua. Onhan se kehoni varoitusmekanismi epäterveellisistä rakennuksista ja hajuista.
Kun jäin hometyöpaikasta pois, toipuminen parempaan vei monta kuukautta. Mukaan tuli myös hajusteyliherkkyydet. Kauppojen pesuaineosastoilla oli tukala olla. Ihmettelin tuolloin, että tässäkö olikin vain suunta alaspäin. Olin nimittäin tottunut käyttämään melkeinpä päivittäin hajustettuja pesuaineita, kosmetiikkaa ja hajuvesiä. Kun aloin vaihtamaan mm. pyykinpesuaineet, shampoot ja deodorantin hajusteettomiin vaihtoehtoihin, niin samalla hajuaistini tuli vieläkin herkemmäksi. Kaikki hajusteet ja hajut eivät kuitenkaan oireiluta. Nyt, puolitoista vuotta ilman päivittäistä altistusta ja voin käyttää taas tiettyjä hajuvesiä, jälleen. Ihan omaksi (ja mieheni) iloksi, voin paukkupakkasillakin hypellä välillä kukkaisniityllä hajuveden ansiosta. Mutta julkisissa esiintymisissä ja tilaisuuksissa kuljen edelleen hajusteettomana, ihan muiden herkistyneiden takia. Nykyään voin myös viettää päivän oireiluttavassa tilassa energisenä, mutta seuraavana päivänä tunnen nahoissani kyseisen tilan katkut.. Esimerkkinä eräs koulutusviikonloppu alkuvuodesta. Tiesin tilojen oireiluttavan ja taustalla oli muitakin altistumisia siltä viikolta. Ensimmäinen koulutuspäivä meni hyvin, yskää lukuun ottamatta. (Yskähän on kehon oma reaktio epäpuhtauksien poistoon.) Seuraava päivä taas menikin uneliaassa aivosumussa, pääkivusta ja limaisuudesta kärsien. Vaati suuria ponnisteluja pysyäkseni perillä keskusteluista. Onneksi toipuminen on nykyään nopeampaa ja myöskin ulkoilu talvisessa metsässä helpottaa. :)
Palatakseni tähän aivojen uudelleenohjelmointiin, DVD-pakettiin.. Mitä se sitten tekee sisäilmasairaalle tai monikemikaaliyliherkälle? Kuulemma vie ainakin hajuaistin, limakalvo-oireilut ja parantaa täysin. Tämä julkisuuden henkilö on muutaman luennon kuunneltuaan jo ainakin parempi puoliso ja äiti. Ja on jopa voinut käydä tilassa, missä aiemmin ei ole pystynyt käymään. Kuulostaa siltä, että kyseessä on ollut jotain ihan muuta kuin sisäilmasairaus...tai itsesuggestio on hänellä toiminut melko hyvin. Pelottaa ajatella, kuinka tämän menetelmän avulla "parantuneet" ihmiset altistaa itseään jatkuvasti lisää tai saarnaavat parantumisestaan niin, että kaikki homekoulujen oppilaat, opettajat, ja muut sisäilmasta sairastuneet käsketään vain ostamaan järjettömän kalliita DVD-paketteja, katsomaan ne ja olemaan sen jälkeen hiljaa oireistaan. Kuten jo aiemmin mainitsin, hajuaististani, kehoni varoitusmekanismista en haluaisi luopua. Enkä myöskään siitä, että kehoni pukkaa puhdistuessaan poskionteloista ja keuhkoista ulos harmaita pötköjä, kun tarpeeksi pahassa paikassa olen käynyt. Jos ohjelmoisin aivoni uudelleen, alkaisiko elimistöni vain keräämään tätä moskaa itseensä ja kuinka pitkään...ja mitkä olisivat sen seuraamukset?Ymmärrän, että ihmisten on vaikea käsittää asioita, joista ei ole omakohtaista kokemusta. Olenhan itsekin saanut monenlaisia selityksiä myös läheisiltäni oireiluille: lemmikeistä johtuvaa, stressiä, jne. Muistuttaisin, että sisäilmasta sairastuneita on paljon ja monenlaisia: on lievempiä tapauksia ja sitten erittäin vaikeasti ja vakavasti sairastuneita, ja kaikkea tältä väliltä. Sairaus on opettanut vuosien varrella monenmoista. Vaikka itse voin kotona hyvin, niin en esimerkiksi lähtisi väittämään toiselle sairastuneelle vastaan, jos hän kertoisi oireilevansa meillä. Uskoisin häntä ja lähtisin selvittämään asiaa, mistä oireilu johtuu. Niin monimuotoinen sisäilmasairaus on.
Mielenkiinnolla odotan, kuinka tämä hypnoosi...anteeksi, aivojen uudelleenohjelmointi, vaikuttaa tämän menetelmän hehkuttajan elimistöön, pidemmällä tähtäimellä. Kokeillahan saa kaikenlaista, vaikka pieniä kenkiä, mutta omalla vastuulla...ja valitukset mahdollisista hiertymistä ja rakoista voi kohdentaa sitten helposti omalle peilikuvalleen...
Laitetaanpa tähän loppuun vielä hellyyttävä kissakuva ja ei muuta kuin mukavaa maanantai-illan jatkoa kaikille! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti