maanantai 1. elokuuta 2016

Elämää sisäilmasairauden kera.



Tämä kesä, ihana, aurinkoinen ja lämmin. Jotkut ovat sanoneet, että olisi satanut paljon. Itsestä tuntuu, että on ollut pelkästään lämmintä höystettynä muutamilla sadekuuroilla. No, kuitenkin. Tämä lämpö on ilmeisesti tehnyt taas sen, että homeitiöt lentelevät ympäriinsä...eli herkkä nenäni haistaa hometalon jo kaukaa. Siksikin on ollut välillä tukalaa käydä ostoksilla, ruokakaupassa, lenkillä, kylässä, kahvilla, jne. Suru iskee eniten puseroon silloin, kun kävelee vanhainkodin ohi, joka haisee ihan jäätävälle maakellarille/homeelle/sädesienelle. Voi niitä vanhuksia, jotka siellä asuvat.

Itsekin vielä opettelen tämän sairauden monia muotoja ja saloja... Päätinkin kirjoittaa teille pieniä pintaraapaisuja sisäilmasairaan/hengityssairaan elämästä.

Kävelyllä:
Olen oppinut kiertämään jo tietyt talot kaukaa, niistä pöllähtävän homeen takia. Mutta toisinaan niitä ei pysty välttelemään esimerkiksi tietöiden takia. Silloin pidätetään hetki hengitystä tai otetaan muutama rivakampi juoksuaskel. ;) Maskia en kuitenkaan käytä, sillä toipuminen on nopeampaa, kun ei ole enää päivittäistä altistumista.

Kylässä/väkijoukossa:
Eräs ihana ystäväni ehdotti kahvihetken pihallaan, kun tiesi heidän talon ongelmansa ja oireiluni. Ystävät. <3
Väkijoukossa ei tarvitse olla kuin yksi ihminen, jolla on esim. kunnon myskihajupommituoksu tai kirpparilta ostettu hometalon vaate (vaikka se olisi pesty moneen kertaan) tai hän asuu hometalossa tai hänellä on uusi vaate kyllästettynä homeenestoaineella ja oireet ovat päällä. Yskittää, lehahtelen kirjavaksi, päätä särkee.
Edelleenkään en kaikkialla osaa ottaa puheeksi ihmisten asuntojen sisäilma-/homeongelmaa, koska tätä asiaa ei aina osata ottaa vastaan. Kinkkinen homma. Vinkkejä?

Kaupassa:
Eräässä kaupassa olen pyörtyä jauhohyllyjen väliin homeen hajun takia, toisessa kenkäosastolle ja seuraavassa maitohyllylle. Ja kassajonossa on tukalaa hometalon asukkaan tullessa taakseni. En vieläkään ole oppinut haistelemaan kaikkea ennen kuin ostan. Mm. banaanit ovat haisseet sekä maistuneet homeelle. Tuotteissa (esim. vaatteet) myös käytetään homeenestoaineita, jotka jo itsessään haisevat homeelta (nämä jäävät ostamatta). Pari huonekaluliikettä kierrän kaukaa..
Eräässä uudessa kauppakeskuksessa mietin, mistä oireilu johtuu ja huimaa todella pahasti, kun menen ylimpään kerrokseen. Oireilu pahenee, kun olen WC-tilojen kohdalla. Poistuttuani kyseisestä kerroksesta oireilukin poistuu. Olen testannut tämän nyt neljä kertaa ja joka kerta sama homma. Kenties laitettu laattaa märälle pohjalle vai materiaalit?

Autokaupoilla:
Kemikaalicocktail. Nam. Päätä särkee ja oksettaa. Ei puhettakaan, että istuisin edes hetkeksi autoon, johon on tehty otsonointi, saatikka ollut hometaloasukkaan omistuksessa (ja tehty otsonointi). Tai jos erehdyn istumaan, niin sen tuntee nahoissaan. Eräissä uusissa autoissa käytetään niin voimakkaita tököttejä, että se saa pään täysin pyörryksiin. Pahimmillaan alkaa TRE-tärinät ja seuraavalle päivälle luvassa 'krapula'.

Vieraana homemökillä:
Nukun yöni mieluummin teltassa, jos tiedän mökin olevan homepommi. Mikä sen ihanampaa, kuin herätä lintujen lauleskeluun aamulla. <3 Sitä paitsi, teltassa nukkuu kuin tukki.
Saan kuitenkin oireita mökin ympäristössä ja, jos esimerkiksi ruokailut järjestetään kyseisessä rakennuksessa. Esimerkiksi viikon vierailun jälkeen ei yskiminen lopu sieltä poistuttua, vaan yskin vielä monta viikkoa. Ja mökkireissulle otan sellaiset vaatteet matkaan, jotka voi tarvittaessa nakata roskiin.

Festareilla:
Voi tätä muovi-/kumimattojen voimakasta aromia. Ja ovatpa nähtävästi säilytetty homeisessa varastossa. Musiikki ja ystävät kuitenkin ovat minulle kaikki kaikessa, joten yskänpuuskien kera surffaan festarit kunnialla läpi ja yskin sekä niistän pari päivää rööreistäni mustaa räkää.

Terveydenhuolto (sairaala, terveysasema):
Homeet ja sädesieni. Ääni lähtee, kasvot helottavat punaisena, lämpö nousee, hikoiluttaa, yskittää, päätä särkee. Myös muovimattojen haju on erittäin vahva. Loppupäivä menee sumussa...


Siinäpä muutama ote elämästäni tämän sairauden kanssa. Joka tapauksessa on ollut ainakin tähän asti ihana ja lämmin kesä! Olen kirjoitellut paljon ajatuksia ylös tapahtumista ja kesästä, joten voi olla, että ne tulevat teidän luettavaksi sitten sarjatulituksena... :D

Ihanaa alkanutta elokuuta! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti